Psykologisia sairauksien syitä ei ole

  1. Johdanto Psyykeni on sellainen kun on, olen sellainen kuin olen, muuksi en voi muuttua? Mitä sitten ovat psykologiset syyt?
  2. Tein seuraavan tehtävän, kirjoitin ylös kolme ominaisuuttani. Ensin millainen olen, sitten millainen haluaisin olla. Lopputulos oli hämmästyttävä!
  3. Kuinka muutan itseni sellaiseksi kuin olen? Alitajunnan tehtävä on pitää meidät elossa. Se suojelee meitä ja käyttää niitä malleja joita se on lapsuudessa oppinut.
  4. Kuinka saan alitajuntani toimimaan tarpeitteni mukaan? Menetelmiä alitajunnan ohjeiden muuttamiseksi. Elämänmuutosta ja parantumista tukevia menetelmiä
  5. Olemmeko kuolemattomia? Siitä voi myös johdattaa myös meille pakanoille (vaimolleni ja minulle) yhteyden kuolemattomuuteen.

 

1. Johdanto.

Koska sanotaan että jokaisella sairauksella on psykologiset syynsä, kirjoitin Googleen hakulauseen: ”over 90% of disease caused by psychological reasons”. Sain 1,1 sekunnissa 20 miljoonaa tulosta. Jo ensimmäisessä julkaisssa Life Event, Stress and Illness mainitaan, että lähes kaikilla tunnetuilla sairauksilla on yhteys psyykeen. Syövästä sanotaan vapaasti käännettynä seuraavasti: ”Ei ole tieteellistä näyttöä immuunijärjestelmän muutosten ja syövän kehittymisen suorasta syy-seuraus suhdetta. Kuitenkin viimeaikaiset tutkimukset ovat löytäneet yhteyden stressin, kasvainten kehittymisen ja  (NK) solujjen tukahduttamisen välillä, jotka aktiivisesti ovat mukana tuhoamassa syöpäsoluja ja etäpesäkkeitä.”

Sivun otsikko ”Psykologisia sairauksien syitä ei ole”, kaipaa hieman selitystä.

Tietysti halusin otsikon avulla herättää vähän kiinnostusta. Mutta kun tuumin että mistä ihmeen psykologisisista syitä olisin sairastunut, enkä löytänyt muuta kuin stressi. Vaikeudet parisuhteessa kuuluu ehkä joukkoon. Uskoin olevani mieleltäni terve! En kuitenkaan ole halunnut kumpaakaan, en stressiä enkä pieleen mennyttä avioliittoa, mutta jostain syystä näin vain kävi. Miksi?

Mitä sitten ovat psykologiset syyt? Asia alkoi selvitä kun luin Bruce H. Liptonin kirjan The Biology of Belief (suomennettu teos Ajatuksen biologia) sekä katsoin tukun hänen videoitaan. Perimmäinen ongelmien syy ei olekaan minussa itsessäni eli siinä minkä koen itsekseni, tietoisessa mielessäni, vaan alitajunnassani. Alitajuntaani olen kopioinut muiden ihmisten elämänohjeita joita alitajuisesti noudatan aivan samoin kuin polkupyörää ajaessa minun ei tarvitse ajatella kuinka ajaisin.

Psykologiset syyt ovatkin alitajunnan ohjelmia, toisten ihmisten ”hulluuksia”, joita olen kopiopinut lapsuudessa elämänohjeikseni!

Olen yrittäjäperheestä kolmannessa polvessa. Työ on aina mennyt kaiken muun, myös perhe-elämän ohi. Äitini oli se joka elätti perheen, isästä hänen mukaansa ei ollut mihinkään. Lapsena olin koulukiusattu ja keskinkertainen.

Näillä malleilla ja kokemuksila läksin rakentamaan omaa elämää. En halunnut tehdä sitä työtä mihin olin ajautunut. Halusin näyttää että olen parempi kuin isäni ja halusin näyttää että pärjään paremmin kuin kiusaajani. Päädyin stressaavaan työelämään ja rikkinäsiin avioliittoihin jossa anoppini (vaimoni) oli naimisissa äitini (oman anoppinsa) kanssa.

Kuinka alitajuntani ”nauhoitukset” ovat määränneet elämääni? Olen kirjoittanut siitä sivulla Mitä tekisin nyt toisin? 

Miksi? Millainen sitten olen? Ajattelin että kirjoitanpa ylös millainen olen ja millainen haluaisin olla.

2. Tein seuraavan tehtävän, kirjoitin ylös kolme ominaisuuttani.

Kirjoitin ylös kolme ominaisuuttani. Ensin millainen olen, sitten millainen haluaisin olla.

  1. Olen hiljainen ja syrjään vetätytyvä
  2. Olen huonomuistinen ja keskinkertainen
  3. Olen sairas ja heikkovoimainen
  1. Haluaisin olla seurallinen, porukan keskipiste
  2. Haluaisin olla hyvämuistinen ja lahjakas
  3. Haluaisin olla terve ja voimakas

Ensimäiseksi olen kirjoittanut millaiset mallit ja elämänohjeet lapsuudessani ja nuoruudessani olen alitajuntaani tallentanut ja mitä olen noudattanut. Sen jälkeen olen kirjoittanut millainen olisin jos lapsuuteni olisi ollut erilainen. Lopputulos on hämmästyttävä. Tällainenko siis todellakin olen?

  1. Olen seurallinen, porukan keskipiste!
  2. Olen hyvämuistinen ja lahjakas!
  3. Olen terve ja voimakas!

Nyt saatava alitajunta uskomaan asia! Sitä olen nyt selvittelemässä kohdan 4 välineillä.

3. Kuinka muutan itseni sellaiseksi kuin olen?

Esimerkki elävästä elämästä. Eräs nuori (yli 40 v.) ystäväni on n. 50 kg ylipainoinen. Vähän aikaa sitten pidin hänelle 1,5 tunnin saarnan ylipainosta ja sen seurauksista. Hän sanoi: ”itse asiassa syön niin vähän että minun ei pitäisi olla näin lihava. Ehkä elimistöni käyttää muita tarkemmin kaikki kalorit mitä syön. Eräs tuttavani syö ainakin kolminkertaisen määrän minuun verrattuna ja on langanlaiha!” Seuraavana päivänä yllätin hänet kahvilassa. Kahviin hän laittoi maitoa ja useamman sokeripalan, kahvileipänä pannukakku ja hilloa.

Ystäväni tietoinen mieli haluaa laihtua, alitajunta ei. Alitajunta on siis voimakkaampi. On siis vakuutettava alitajunnalle että haluaa laihtua. Minun tapauksessani alitajunnan on haluttava olla seurallinen, porukan keskipiste, hyvämuistinen ja lahjakas sekä terve ja voimakas.

Olemme tottuneet ajatukseen että jos haluaa pohtia psykkisiä ongelmiaan, siihen tarvitaan psykiatri tai psykologi, vähintään 3 vuotta aikaa ja iso tukku rahaa! Eikä sittenkään muutos ole varma. Alitajunnan tehtävä on pitää meidät elossa. Se suojelee meitä ja käyttää niitä malleja joita se on lapsuudessa oppinut. Tietoinen mieli ei pakottamalla pysty näitä malleja muuttamaan.

4. Kuinka saan alitajuntani toimimaan tarpeitteni mukaan?

Ratkaisu on olemassa. On useita tiedemiehiä, lääkäreitä ja terapeutteja jotka ovat kehittäneet menetelmiä alitajunnan ohjeiden muuttamiseksi lyhyessä ajassa. Se sopii syöpäpotilaalle jolla ei ole mahdollisuutta pitkään terapiaan. Terapian avulla voi saada selville myös sen että haluaako alitajunta todella parantua vai onko paranemiselle joitakin esteitä.

Lisäksi on lukuisia elämänmuutosta ja parantumista tukevia menetelmiä kuten:

PSYCH-K:n alkuunpanija, Originator, on Rob Williams joka kirjoittaa etusivullaan: The overall mission of PSYCH-K is to Nurture Sacred Global Evolution. To be more specific, I have noticed that many people seem to have forgotten their true identity as spiritual beings having a human experience. (ollakseni täsmällisempi, olen huomannut, että monet ihmiset näyttävät unohtaneen todellisen identiteettinsä henkiolentona joilla on ihmisen kokemus.)

Monet edellä esitetyistä menetelmistä liittyvät niiden maiden uskontoihin josta menetelmä on kotoisin. Menetelmät kuitenkin toimivat riippumatta siitä uskooko ihminen tai sitten ei. Jumalan olemassaoloa ei tiede pysty todistamaan. Ehkä kvanttifysiikka joskus avaa ihmisten silmiä niin paljon että myönnetään, kuten Hans-Peter Dürr, että on jotakin jota ihmisen järjellä ei pystytä ymmärtämään.

5. Olemmeko kuolemattomia?

Itse olen aina inhonnut kristiuskon tapaa luokitella ihmiset parempiin ja huonompiin, taivaaseen pääseviin ja helvettiin joutuviin. Mikään muu uskonto ei ole niin mittavassa määrin synnyttänyt tuhoa, rasismia ja ”oikeutettuja” sotia kuin kristinusko. Näen, että nykyinen muslimien viha kristittyjä kohtaan johtuu tästä ylemmyyden asenteesta.

Huomasin, että paranemisen avaimen käyttö oli vaikeaa, oikeastaan mahdotonta, ennenkuin aloin selvittää suhdettani Jumalaan ja uskontoon. Vasta sen jälkeen kun aloin purkaa vihaani kristinuskoa kohtaan, aloin tuntea kehossani paranemisen avaimen voimaa ja Papan qigong alkoi myös avautua.

Vaikka Hans-Peter Dürrin (Englisch) käsitys Jumalasta kirjassa Geist, Kosmos und Physik on vaikeaselkoinen, se on kuitenkin käsitys uskosta jonka voin tuntea myös omakseni. Se antaa myös ymmärtää miksi olemme kuolemattomia kuten monissa uskonnoissa todistetaan.

S. 81. Die Frage nach Gott, insbesondere im Sinne eines Schöpfergottes, ist nicht zulässig, da sie ins Leere zielt. Wenn Leute mich fragen: ”Was bist du denn?” ”Glaubst du an Gott? Bist du ein Monotheist oder ein Pantheist oder was?” Dann sage ich oft: ”Ich bin ein Atheist”. Hierbei soll aber, wie im Sanskrit, die Vorsilbe A- nicht eine Verneigung bedeuten, sondern das Ziel der Frage für ungültig erklären. Anders ausgedrückt: Gott ist für mich, was nicht erzählt werden kann, weil es das Ganz-Eine meint, nämlich Advaita, das Unauftrennbare. Das heißt, die Frage: ”Wie viele Götter gibt es?” Es ist eine unsinnige Frage, wie die Frage nach der Farbe des Kreises. Nur in diesem Sinne bin ich ein A-theist. Aber ich bin kein Atheist im Sinne eines Ungläubigen, da ich nicht an einem über unser Verständnis hinausgehenden Zusammenhang zweifle: Ein einziges Beziehungsgeflüge, das viele Namen hat – und alle diese sind nur Gleichnisse. Wir können es Geist oder Liebe nennen. Die Liebe ist das, was für mich am besten zum Ausdruck bringt, was wir als ”alles miteinander zusammenhängend” empfinden, und zwar in der sich ständig wandelnden Form eines geistig-lebendigen Kosmos und auf eine Weise, wie wir sie individuell unmittelbar durch Empathie erleben. Im letzteren Sinne wäre ich ein ”liebender Atheist”.

Sivu 81. vapaasti ja vajavaisella ymmärrykselläni käännettynä:  Kysymys Jumalasta, erityisesti Luojajumala merkityksessä ei ole kelvollinen, koska se ei johda mihinkään. Kun ihmiset kysyvät minulta, ”Mitä sinä sitten olet?” ”Uskotko Jumalaan? Oletko monoteisti tai panteisti tai mitä? Silloin sanon usein: ”Olen ateisti”. Täällä ei pitäisi kuitenkaan, kuten sanskritissa, etuliite tarkoitta A- kunnianosoitusta, vaan selittää tavoitteena olevan kysymyksen pätemättömäksi. Toisin sanoen, Jumala on minulle jotakin jota ei voi selittää koska se tarkoittaa kokonaisuutta, yhdenmukaisuutta, nimittäin advaita, erottamattomuutta. Eli kysymys: ”Kuinka monta jumalaa on?” Se on järjetön kysymys, kuin kysymys ympyrän väristä. Vain tässä mielessä olen A-teisti. Mutta en ole ateisti uskottoman mielessä koska en epäile käsityskykyämme pidemmälle meneviä yhteyksiä: Yksi ja ainoa yhteys jolla on monta nimeä – ja kaikki nämä ovat vain vertauksia. Voimme kutsua sitä hengeksi tai rakkaudeksi. Rakkaus on se mikä parhaiten minulle ilmentää sen mitä me havaitsemme nimellä ”kaikki yhdessä toisiimme liitettynä” tunnemme, ja nimenomaan alati muuttuvana muotona henkisesti elävässä kosmoksessa ja tavalla, kuinka me yksilöllisesti koemme sen empatian kautta koemme, jälkimmäisessä mielessä, olen ”rakastava ateisti”.