Pakurikääpä

Verkossa on riittävästi pakurikääpäohjeita. Olen koonnut tähän muutamia mielenkiintoisia asioita.

Pakurikäävän käytön puolesta:

Jaakko Halmetoja, Ravintoasiantuntija
www.jaakkohalmetoja.com: Pakurikäävästä laittoman hyvää teetä:

Kirjoittanut kirjan Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan (2014) – e-Kirja / Kovakantinen

Jaakko_HalmetojaKuva Jaakko Halmetoja sivuilta. Pakurikääpä on koivun kyljessä kasvava hiilenmusta lahottajasieni, josta voi keittää erittäin terveellistä, kahvimaista teetä. Lääkinnällisistä sienistä löytyy runsaasti tutkimusta: esimerkiksi Helsingin yliopistossa tutkittiin 80-luvulla pakurikääpää laajasti.
Helposti tunnistettavasta pakurikäävästä keitettiin sotavuosina korviikkeena ns. ”tikka-teetä”, mutta pakuria on käytetty jo 5600 vuotta sitten. Käävän historialliset juuret ulottuvat kaikkein vahvimmin Siperiaan ja Venäjälle, jossa pakurikääpäteellä on hoidettu mm. syöpää, tuberkuloosia, diabetestä ja vatsakatarria sekä vatsa- ja pohjukaissuolistohaavoja aina 1600-luvulta lähtien.
Moni tutkija pitää pakurikääpää edelleen voimakkaimpana syöpää ehkäisevänä luonnonlääkkeenä. Pakurikäävältä on myös mitattu korkeampi antioksidanttiaktiivisuus kuin miltään tunnetulta yrtiltä, marjalta tai mausteelta.

Jaakko Halmetoja on ravintoasiantuntija, luennoitsija ja suklaa-alkemisti, jonka intohimona on luonnonmukaisen ravitsemuksen ja -elämäntavan yhdistäminen ympärillämme vallitseviin olosuhteisiin. Jaakko on luennoinut, valmentanut ja konsultoinut huippusuorituskyvystä kiinnostuneita ihmisiä yritys- ja urheilumaailmassa päätoimisesti vuodesta 2008 lähtien. Viimeisten vuosien aikana Jaakko on esiintynyt Suomessa n. 150 luennon vuosivauhdilla ja intohimoa informaation jakamiseen kuvaa hyvin yli 100 lehti-, radio- ja TV-haastattelua vuonna 2011.

Helsingin Yliopiston kasvitieteen professori Sinikka Piippo kirjoittaa kirjassaan Mielen ruokaa (s.101-103)

Pakurikääpä_Inonotus_obliquusPakurikääpä, Inotus obiliguus, englanniksi ja saksaksi Chaga, on voimakas adaptogeeni, joka toprjuu tulehduksia, parantaa immuniteettiä ja insuliinirestenssiä, alentaa kolesterolia, verenpainetta ja verensokeria sekä torjuu ylipainoa. (s. 103)

Sienet sisältävät voimakasta luontaista antioksidanttia, 2-ergotioneiiniä, joka lisää aineenvaihduntaa, stimuloi sokerin pilkkoutumista ja matkii karnitiinia senkyvyssä kuljettaa rasvaa solujen mitokondrioihin. Terveellisimmät sienet ovat maitake, siitake, matsutake, reishi, kiinanloisikka ja pakuri. (s. 102).

Muita adaptogeenejä: Amla, Goiji, Guduchi, Jiaogulan, Shatavari (s. 102).

Wikipedia: Luontaislääkinnässä pakuria pidetään adaptogeenina,[15] joka laajasti parantaa eliön kykyä sopeutua ympäristötekijöihin ja välttämään näiden aiheuttamaa vahinkoa ilman merkittäviä sivuvaikutuksia.[16] Kaukoidän kulttuureissa adaptogeeni on tavallinen termi, mutta länsimaisessa lääketieteessä käsitettä pidetään yleisesti kiistanalaisena. Kuva Wikipedia sivulta.

Tulentekijä blogipalstalta otos: Pakurikäävän vaikuttavat aineet lyhykäisesti:
Betuliini, betuliinihappo (käytetään useissa lääkkeissä esim. virustartunta, melanooma, ja syöpälääkkeissä)
B-vitamiinit (tiamiini, riboflaviini,niasiini)
Polysakkaridit (parantavat immuunipuolustusta ja torjuvat virusinfektioita)
Germanium (auttaa puhdistamaan verta, normalisoi verenpainetta ja ehkäisee kasvaimia)
Melaniini (auttaa hiusten, ihon ja silmien hyvinvointiin)
Saponiinit
Inositolit
Inotidioli
Liukoiset lingiinit
Laktonit

Pakurikäävän käyttöä vastaan:

Pakurikääpä on uskomuslääkinnän uusi hitti. Julkaistu 31.08.2012 11.32. dosentti Veijo Saano Itä-Suomen yliopistosta? Toimittaja Miia Soininen Lääkärilehti

Pakurikääpä heikentää syöpäkasvainten kasvua, hillitsee tulehduksia ja tuhoaa flunssaviruksia. Tällaisiin väitteisiin netissä törmää, jos etsii tietoa tästä yleisestä lehtipuiden lahottajasta.

Saano huomauttaa, että terveyttä ei voi parantaa syömällä antioksidanttia sisältäviä ravintolisiä. Asiaa on tutkittu paljon. Samoin väite immuniteetin parantamisesta on Saanon mukaan kansanomainen, epätieteellinen käsitys.

– Immuniteettia ei voi laittaa yhdelle akselille, että se olisi parempi tai huonompi. Sen täytyy olla oikeanlaista. Autoimmuunitaudit ovat hyvin voimakkaan immuniteetin seurausta, hän sanoo.

Pakurikääpä ei tehoa syöpään (kirjoittajasta ei tietoa). Roskatiede

Pakurilla on eri ominaisuuden sen mukaan, mistä se on korjattu. Tukimukset on tehty Siperian ja Kiinan pakurista, jotka kasvavat ankarissa oloissa. Joskus tutkijat käyttävät kasvatettua pakuria, mutta sen ominaisuudet sitten eroavat villistä pakurista todella paljon. Mitä Suomesta kerätty pakuri oikein sisältää?

Tieteelliset tutkimukset on usein tehty uuttamalla pakuria alkoholilla. Myös pitkää keittoa paineastiassa on käytetty ja muita monivaiheisia uuttomenetelmiä, jolla mahdollisimman paljon aineita saadaan irti. Pakuria käytetään enimmäkseen kuitenkin siten, että kuivatusta pakurista keitetään teetä. Tällöin kaikki ne aineet, jotka eivät liukene veteen vaan vain alkoholiin, jäävät pois teejuomasta. Tieteelliset tutkimustulokset eivät siis koske tällätavalla valmistettua pakurijuomaa, mutta silti pakurikauppiaat vetoavat näihin alkoholiuuttotutkimuksiin. Esimerkiksi betuliinihappo ei liukene veteen.

Ruuan tai lisäravinteen antioksidenttitehoa voidaan kuvata ORAC-luvulla (Oxygen Radical Absorbance Capacity). Orac-asteikko yhdistelmä ORAC-tehosta sekä veteenliukenevista (ORAC-hydro) että veteenliukenemattomista (ORAC-lipo) jotta voitaisiin verrata tavanomaisia ruoka-aineita ja niiden antioksidanttitehoa. Pakurilla voi olla hyvinkin korkea ORAC- luku riippuen siitä, mistä se on kerätty, minkälaisissa oloissa se on kasvanut ja miten se on prosessoitu. On väärin sanoa, että pakurilla on noin vain korkea ORAC-luku. Pakurin ORAC-luvut vaihtelevat suuresti. Koska pakuri on luonnontuote, sen koostumus vaihtelee erä erältä. ORAC-menetelmä hylättiiin vuonna 2012, koska luvun ja biologisen aktiivisuuden välille ei löydetty tieteellistä näyttöä. Monia ORAC-arvoja ei ole mitattu riippumattomissa laboratorioissa ja voivat johtaa siksi kuluttajia harhaan. Jos pakuria syö sellaisenaan, niin sillä ei ole lainkaan antioksidenttista vaikutusta, koska kuten muutkin sienet, pakuri on vaikeasti sulavaa ihmisen ruuansulatuksessa. Antioksidanttiparadoksi tarkoittaa siitä, että vaikka hedelmät ja vihannekset ovat yhteydessä kuolleisuuden, sydäntautien ja syöpien vähenemiseen, antioksidanttiravintolisät eivät juurikaan näytä auttavan.

Edellä otteita kirjoituksesta jossa 93 kommenttia. Yksi kommenteista Marjaanalta
10.11.2014:

Lienee siitä syystä, että Jaakko Halmetoja on henkilö, jolla on Suomessa asiasta eniten tietoa. Hän on tämän alan ”guru” ja hänen intohimonaan on mm. sienien terveysvaikutukset.

Roskatieteen intohimona taas on nuijia maan rakoon Jaakon kaltaisia positiivisia ihmisiä. Onneksi Jaakko on ihminen, joka tuskin viitsii lukea tällaista negatiiviseen keskittyvää blogia.

Mahtaa olla inspiroivaa ja elämänenergiaa antavaa tällaisen blogin ylläpitäminen… Mutta niinhän se on, että joillain lasi on puoliksi tyhjä ja toisilla puoliksi täysi. Roskatieteen Tiinalla se on täytenäkin vajaa